Asiakastarina: Onnellinen ja tyytyväinen työntekijä on menestyvän organisaation sydän

Millainen tulisi olla työkulttuurin, joka tukisi, kannustaisi ja antaisi jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden kehittyä, kasvaa ja nauttia työstä? Viron tilastokeskuksessa olemme ottaneet lähtökohdaksemme organisaatiomme kolme perusarvoa – luotettavuuden, yhteistyön ja innovatiivisuuden. Ne mielessä pitäen olemme pyrkineet luomaan työkulttuurin, joka pitää kiinni työntekijöistä ja jossa merkityksellisen ja kehittävän työn lisäksi jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja tarjota ratkaisuja. Yhteistyö on avainsana, joka toi asialistalle monia hyviä aloitteita sekä pienempien että suurempien muutosten toteuttamiseksi.

Kaikki organisaatiot tekevät töitä pitääkseen kiinni työntekijöistään ja houkutellakseen uusia osaajia. Taikasauvaa ei ole keksitty, mutta toimivia lähestymistapoja ja uusia työkaluja on. On oltava tahtoa ja rohkeutta pysyä maailman vauhdissa.

Se, että valtion virastossa on mahdollista toimia innovatiivisesti ja siten nostaa organisaation koko työkulttuuri korkeammalle tasolle, on meidän tapauksessamme huomattu ja tunnustettu myös ulkopuolelta. Muutama viikko sitten Viron henkilöstöhallinnon yhdistys (PARE) nimesi henkilöstöjohtajamme Annika Kitsingin vuoden 2023 sydämelliseksi innovaattoriksi. Tuomaristo kehui Viron tilastokeskusta nopeista muutoksista, joita on yleensä varsin vaikea viedä läpi valtion virastoissa.

Järjestelmä tarjoaa yleiskuvan siitä, miltä ihmisistä tällä hetkellä tuntuu Viron tilastokeskuksessa ja miten he arvioivat työelämäänsä. Jokaisena työpäivänä työntekijän sähköpostiin tai puhelinsovellukseen lähetetään yksi kysymys, jossa on kaksi myönteistä ja kaksi kielteistä vastausvaihtoehtoa: kyllä, jokseenkin kyllä, jokseenkin ei, ei. Vastaukset ovat nimettömiä, mutta jokainen työntekijä voi tarkastella tuloksia vertailtuna omaan tiimiinsä. Arviointiasteikon lisäksi kannustamme työntekijöitä jättämään kommentteja ja ehdotuksia kysymyksiin.

”Viron tilastokeskuksen työyhteisöön kuuluu lähes 400 jäsentä, mikä tarkoittaa, että ihmistemme tarpeet ja toiveet ovat hyvin erilaisia. On tärkeää, että pystymme tukemaan työntekijöitämme ja tarjoamaan yksilöllisiä ratkaisuja heidän työnsä ja työpisteensä sijainnin mukaan”, Annika kertoo. Uusi tyytyväisyyden arviointityökalu tarjoaa mahdollisuuden mitata heidän kokemustaan, sitoutumistaan ja tyytyväisyyttään sekä tehdä sen pohjalta nopeita ja toiminnallisia päätöksiä.

Annika lisää, että työntekijöiden jatkuvasti kasvava odotus joustavuudesta ja yksilöllisestä lähestymistavasta edellyttää organisaatioilta johtamisen tarkastelua uudesta näkökulmasta. ”Johtamisesta on tulossa yhä empaattisempaa, henkilökohtaisempaa ja tietoisempaa. Tämä on otettava huomioon ja näitä elementtejä on sovellettava parhaalla mahdollisella tavalla. On osattava harkita taitavasti, miten luodaan uusia mahdollisuuksia vähäisillä resursseilla ja saavutetaan niistä puolestaan maksimaalinen onnistuminen. Voimme näyttää vakuuttavilta ulospäin, mutta tämän hyvän tuloksen on välityttävä omille työntekijöillemme jokaisessa tilanteessa.”

Tähän mennessä olemme käyttäneet päivittäistä työntekijöiden tyytyväisyysarviointia lähes kahden kuukauden ajan. Yksi kysymys päivässä on tarjonnut tilaisuuden keskustella huolista ja ilonaiheista suoraan niin yksilötasolla kuin tiimissäkin. Voidaan varmuudella sanoa, että tämä innovaatio on saanut meidät ymmärtämään toisiamme paremmin ja jäsentämään työelämäämme selkeämmin. Nykypäivän elämänrytmissä tällainen välitön palaute on erittäin tärkeää organisaation johtamisessa ja tiimien etätyön ymmärtämisessä.

Mitä päivittäinen tyytyväisyyden mittaaminen on opettanut meille?

• Uuden työkalun käyttöönottoa voidaan pitää menestyksenä, sillä 6 käyttöviikon jälkeen vastausprosentti on edelleen korkea (noin 82 %). Myös keskiarvot kaikilla työelämän osa-alueilla ovat korkealla tasolla.
• Työntekijät ovat nostaneet esiin useita kehityskohteita, mutta kriittisten aiheiden lisäksi tietoisuus organisaatiomme vahvuuksista ja mahdollisuuksien hyödyntämisestä on saanut merkittävää huomiota. Näemme, missä olemme hyviä, ja huomaamme sen aiempaa selvemmin.
• Keskustelemme tuloksista sovitulla säännöllisyydellä. Meidän ei tarvitse analysoida vastauksia tiimeissä joka viikko, mutta tarvittaessa voimme käsitellä nopeaa ratkaisua vaativat ongelmat – jopa saman päivän aikana – ja löytää ratkaisut yhdessä. Se rohkaisee työntekijöitä puhumaan ja motivoi heitä antamaan palautetta.
• Kysyttäessä, ovatko työntekijämme tarkastelleet tiiminsä tuloksia viimeisen 30 päivän aikana, 100 % esihenkilöistä ja 77 % työntekijöistä vastasi myöntävästi. Tämä tulos osoittaa, kuinka tärkeänä ihmisemme pitävät uutta työkalua ja sen mahdollisuuksia, ja että olemme oikealla tiellä.